Mitä voisi koiran kanssa harrastaa?

Koulutukset

Tassukallion Koirakoulu, eli perinteinen yleiskoulutus kerää vuodesta toiseen runsaasti osallistujia. Se on hyvä paikka aloittaa koiran kouluttaminen.

Kun koirasi peruskoulutustaso on riittävä, voit siirtyä pienryhmiin harrastamaan itsellesi ja koirallesi mieluisaa lajia. Jotta löydät omasi, kannattaa käydä kokeilemassa useita lajeja. Pienryhmissä treenataan tavoitteellisesti – joissakin enemmän, toisissa vähemmän. Voit treenata myös omaksi ja koirasi iloksi. Pääasia, että molemmilla on hauskaa!

Joskus voi pienryhmäpaikkaa joutua odottamaan, sillä esim. agility on erittäin suosittua, ja ryhmiä on vain sen verran kuin niille löytyy vetäjiä. Kannattaakin olla yhteydessä lajivastaaviin pienryhmäpaikkojen suhteen. Omatoimitreenaaja voi lunastaa panttia vastaan avaimen alueelle.

Koirakoulu on avoin ja maksuton kaikille, mutta pienryhmät on tarkoitettu jäsenille. Toki toivomme, että myös yleiskoulutuksessa kävijät tukisivat toimintaamme liittymällä jäseneksi. Kouluttajamme tekevät kaikki vapaaehtoistyötä harrastuspohjalta, eikä heille makseta siitä korvausta. Kun oma koulutustasosi on riittävän korkea, toivotamme myös sinut tervetulleeksi mukaan koutsitiimiimme!

Koirakoulu

Tassut järjestää kaikenikäisille ja -rotuisille koirille peruskoulutusta keväisin ja syksyisin. Koirakoulu on ilmainen kaikille.

Koulutusta järjestetään sunnuntaisin Tassukalliolla klo 18.

Koirakoulussa opetetaan perushallittavuutta tavoitteena kaikin puolin mukava, tottelevainen ja yhteiskuntakelpoinen kotikoira. Koulutuksesta saa pohjaa jatko-opinnoille, esim. tokoon, agilityyn tai palveluskoiralajeihin. Kouluttajamme ovat vapaaehtoistyötä tekeviä koiraharrastajia, jotka haluavat jakaa tietotaitoaan muille harrastajille. Mottomme on, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa kouluttaa koiraa, vaan jokainen yrittää löytää omalle koiralleen toimivimman tavan oppia.

Ohjeita koirakoululaisille
• Voit tulla heti, kun koirasi rokotusten varoaika on kulunut. Noudatamme Suomen Kennelliiton rokotusmääräyksiä.
• Voit aloittaa milloin vain, ekakertalaisilla on aina oma ryhmänsä.
• Ei etukäteen ilmoittautumista.
• Ei maksa mitään, mutta voit halutessasi tukea seuraa maksamalla jäsenmaksun.
• Koulutuksen päätteeksi sosiaaliharjoituksia ja peuhuvartti, jolloin koirat leikkivät valvotusti vapaana keskenään ja oppivat tulemaan porukassa toimeen unohtamatta yhteydenpitoa ohjaajaansa.
• Koulutus kestää n. tunnin kerrallaan.
• Varusteet: kaulapanta/valjaat ja kunnon talutin, EI flexiä!
Makupaloja (makkaraa, EI kuivia juttuja) + koiralle nälkä. Koiralle mieluinen lelu, esim. solmulelu tai patukka.
Itsellesi ja tarvittaessa myös koirallesi lämpimät vaatteet.
• Ainoa säävaraus -15 astetta pakkasta.
• Älä tuo juoksuista tai sairasta koiraa koulutukseen.
• Tietoa rokotusmääräyksistä löydät Suomen Kennelliiton sivuilta.

Koirakoulun tärkeät päivämäärät syksyllä 2024

22.9, 29.9, 6.10, 13.10, 20.10, 27.10.2024

Lisätietoja yleiskoulutuksen lajivastaavalta.

Agility

Kenties tunnetuin koiraurheilulaji on agility, koirien estejuoksu. Agility on vauhdikas ja näyttävä yleisölaji, jonka suosio kasvaa koko ajan. Lajissa on useita säkäkorkeuden mukaan määräytyviä luokkia ja esteiden korkeus vaihtelee luokkien kesken. Nopeat ja ketterät rodut pärjäävät parhaiten, mutta myös isoja rotuja nähdään harrastuskentillä. Agilityharjoittelun voi maltillisesti aloittaa jo nuorella pennulla, mutta täytyy muistaa, että koiran nivelet kestävät kunnon hypyt vasta n. 1½ vuotiaana. Lisäksi perushallittavuuden pitäisi olla kunnossa ennen agilityn aloittamista.
Tassuissa agilitya treenataan sekä pienryhmissä että omatoimisesti. Vaikka ryhmäpaikkaa ei olisikaan vielä saanut, voi siis treenata myös omatoimisesti lunastamalla avaimen Tassukalliolle.

Agilityn pienryhmiin haetaan ottamalla yhteyttä lajivastaavaan. Jos/kun sopiva ryhmäpaikka vapautuu, otamme yhteyttä.
Muistathan perehtyä agilityn pienryhmien ohjeisiin ennen ryhmään osallistumista. Lisätietoja agilityn lajivastaavalta.

Rally-toko

Rally-toko on Yhdysvalloissa 2000- luvun alussa kehitetty laji, jossa yhdistyy elementtejä tokosta, agilitystä sekä koiratanssista. Parhaimmillaan se on iloista ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä, yhdessä tekeminen on tärkeämpää kuin millintarkka suorittaminen. Koiraa ohjataan suullisesti sekä käsimerkein, kisoissa namilla tai lelulla palkkaaminen on kiellettyä. Rally-toko sopii kaikille koirille ja ihmisille, myös liikuntarajoitteisille.

Rally-tokossa suoritetaan rata, jossa on 10-20 erilaista tehtäväkylttiä noin 3-5 metrin välein. Rata suoritetaan perusseuraamisasennossa, joko vasemmalla tai oikealla. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi erilaisia pujotteluja, suunnan- ja vauhdinmuutoksia, peruutuksia sekä puolenvaihtoja. Radalla voi olla myös esteitä, putki sekä erilaisia houkutuksia, esimerkiksi ylemmissä luokissa pujottelussa voidaan käyttää merkkien sijasta henkilöitä.

Rally-tokossa on neljä luokkaa: alokas-, avoin-, voittaja- ja mestariluokat. Alokasluokassa liikkeet suoritetaan kytkettynä, muissa luokissa koira on vapaana. Hyväksytty tulos on 70 pistettä (max 100). Kolmen hyväksytyn tuloksen jälkeen koirakko siirtyy ylempään luokkaan. 

Rally-tokon tehtäväkyltit ja kylttiselosteet sekä tarkemmat säännöt löytyvät Suomalaisen Rally-Tokoyhdistyksen sivuilta.

Lisätietoja saat lajivastaavalta.

TOKO

Joka koiralla tulisi olla perustottelevaisuus hallinnassa. Jotta koiran kanssa tulisi vähintään hyvin toimeen, pitää sen hallita luoksetulo, paikallaolo, esineen luovuttaminen käskystä sekä taluttimessa vetämättä kulkeminen. Mikäli intoa sekä koiralla että ohjaajalla riittää, voi jatkaa kilpailutasolle asti. Tällöin alamme puhua TOKOsta, joka oikeasti on vain lyhenne sanasta tottelevaisuuskoe.

Toko sisältää sovelluksia, jotka koostuvat pääosin perustottelevaisuusliikkeistä. Esimerkkejä tokon kilpailuliikkeistä ovat seuraaminen (käännöksiä, pysähdyksiä, koira kulkee tarkkaavaisena ohjaajan rinnalla), hyppy esteen yli, kävelystä seisomaan jääminen, lähettäminen määrätylle paikalle jne.

Kokeissa on neljä luokkaa: alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Jokainen aloittaa aina alokasluokasta ja menestyksen myötä siirrytään ylempään luokkaan. Mitä ylempi luokka, sen vaativammat liikkeet ja tiukempi arvostelu. Parhaista toko-koirista tulee aikanaan tottelevaisuusvalioita.

Tokossa voivat kilpailla kaikki rekisteröidyt koirat, myös X-rotuiset tietyin rajoituksin. Eri luokkien säännöistä, liikkeistä ja arvostelusta löytyy tietoa Suomen Kennelliiton sivuilta.

Lisätietoja TOKOn lajivastaavalta.

Näyttelykoulutus

Jokainen koirankasvattaja toivoo saavansa palautetta kasvateistaan näyttelykäyntien kautta. Siksi kannattaa käydä koiran kanssa edes kerran näyttelyssä, josta saa kirjallisen laatuarvostelun koiran ulkoisista avuista. Ihan kylmiltään ei koiraa kuitenkaan kannata parrasvaloihin viedä. Myös tässä lajissa harjoittelu tekee mestarin.
Näyttelykoulutuksessa harjoitellaan perusasioita, joihin näyttelyissä törmää:
• koiran esittämiseen
• esiintymiseen
• käsiteltävyyteen jne.
Näyttelyssä koiran täytyy osata käyttäytyä asiallisesti, se ei saa rähjätä koirille eikä ihmisille, varsinkaan tuomarille. Hampaat on näytettävä ja muutakin kopelointia siedettävä. Lisäksi koiran täytyy osata liikkua oikein ja esiintyä valovoimaisesti.

Tassut järjestää näyttelykoulutusta kurssimuotoisesti.

Lisätietoja lajivastaavalta.

Pelastuskoirat

Pelastuskoirat toimivat osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua (Vapepa) viranomaisten apuna. Toiminta keskittyy kadonneiden ihmisten etsintään maastosta tai muualta, kuten taajamasta tai teollisuusalueelta tai mistä vain mihin henkilön on oletettu kadonneen. Pelastuskoira ei siis osaa etsiä esimerkiksi kadonneita koiria tai muita eläimiä.

Suomessa pelastuskoiria toimii kahden eri liiton alaisuudessa; Suomen Palveluskoiraliiton ja Suomen Pelastuskoiraliiton. Tassujen toiminta on Palveluskoiraliiton alaista toimintaa ja noudatamme sen antamia koeohjeita sekä säännöksiä.

Pelastuskoiran osaamista mitataan kokeilla. Lajeja näissä kokeissa on haku, jälki ja raunioetsintä. Koiran tulee joka toinen vuosi suorittaa korkeimmassa luokassa näistä lajeista vähintään kaksi hyväksytyllä tuloksella päästäkseen tai pysyäkseen mukana hälytysryhmässä, jonka kautta toimitaan etsinnöissä. Kaikkiin koemuotoihin kuuluu tottelevaisuusosuus ja rauniokokeisiin myös ketteryys.

Pelastuskoiran tulee olla hyvähermoinen, sosiaalinen, avoin, luotettava ja ehdottoman yhteistyökykyinen ohjaajansa kanssa. Pelastuskoiran tulee kyetä etsimään ihmisiä erilaisissa tilanteissa ja paikoissa ja siksi koiralta vaaditaan myös hyvää motivaatiota työskentelyyn. Rodulle ei ole vaatimusta, vaan mukaan voi tulla minkä rotuisella tai roduttomalla koiralla tahansa.

Kotimaassa etsinnät ovat pääosin sellaisia, että haku ja jälki ovat lajeista tarpeellisimpia. Raunioetsintä onkin luokiteltavissa poikkeusolojen toiminnaksi.

Vielä tärkeämpää kuin koiran kouluttaminen, on ohjaajien motivaatio toimintaan ja halu oppimiseen ja kouluttautumiseen. Ohjaajan tuleekin käydä vähintään tietyt peruskurssit, joiden tavoitteena on mm. taata riittävät taidot ensiavussa, suunnistuksessa, viestinnässä ja etsintätekniikoissa. Ohjaajan tulee myös olla avoin ja sosiaalinen, erityisen tärkeä on kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa ryhmässä ja sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin sekä osata käsitellä stressiä. Pelastuskoiratoiminta on organisoitunutta toimintaa, eikä se sovi yksilösuorittajille.

Pelastuskoiratoiminta on useimmille harrastajille vähän enemmän kuin harrastus. Sitoutuminen ventovieraiden auttamiseen vaatii usein itsensä likoon laittamista täysin toisella tavalla kuin moni muu harrastus. Lisätietoja toiminnasta saa Suomen Palveluskoiraliiton sivuilta sekä lajivastaavalta.

PK-haku

Palveluskoirien haulla tarkoitetaan maastossa tapahtuvaa henkilö- ja esine-etsintää. Etsintäalue, jolla kadonneet ihmiset tai esineet ovat löydettävissä, on aina tallattu etukäteen. Tallaamisella tarkoitetaan alueen hajustamista useilla eri ihmisten hajuilla. Näin varmistetaan koiran työskentely ilmavainulla eikä löytöjen tekemistä jäljestämällä. Etsintä on risteilyä, jossa ohjaaja lähettää koiraa oikealle ja vasemmalle ja koira ilmaisee ihmisen löydettyään joko haukkumalla tai rullailmaisulla. Nykyään haku on pääosin koelaji, mutta tavoitteena voi myös olla osallistuminen pelastuskoiratoimintaan. Haussa ohjaajan tulee oppia lukemaan sekä koiraa että maastoa sekä ottamaan olosuhteet huomioon (esim. tuulen suunta).

Hakua voivat harrastaa kaikki koirat, mutta kilpailla voi vain palveluskoirarotuisen koiran kanssa, joilla oikeus osallistua palveluskoirakilpailuihin. Lista löytyy Suomen Palveluskoiraliiton sivuilta. Haun harrastaminen tapahtuu aina ryhmässä. Koiran olisi hyvä olla ihmisystävällinen, mutta pieni varautuneisuus vieraita ihmisiä kohtaan ei haittaa. Tärkeää on, että koira palkkautuu jollakin ja siltä löytyy riittävästi saalisviettiä ja taistelutahtoa. Harjoittelun voi aloittaa jo koiran ollessa pentu, mieluiten kuitenkin rokotusmääräykset huomioonottaen.

Lisätietoa saat lajivastaavalta. Tarkempaa tietoa hausta lajina löytyy Suomen Palveluskoiraliiton sivuilta.

PK-jälki

Jälki on palveluskoiralajeista suosituin koetilastoilla mitattuna. Lajia pystyy osaava treenaamaan myös yksin, mutta varsinkin aloittaessa on tärkeää saada neuvoja. Myöhemmässä vaiheessa on myös tärkeää saada vieraiden ihmisten tekemiä jälkiä. Valitettavasti Tassuilla ei tällä hetkellä ole tarjota jäljen opetusta, mutta voit tiedustella harrastajilta esim. Tassujen facebook-ryhmän kautta.

Jäljet tehdään metsään. Perusajatuksena on antaa koiran seurata ihmisen kävelemää reittiä ja kerätä hänen sinne jättämät esineet, tässä puusta tehdyt kepit. Kuten haussakin, luokat ovat 1, 2 ja 3 ja jäljet vaikeutuvat luokka luokalta. Yhtenäistä kaikille luokille on keppien määrä (6) sekä jälkityön aloittaminen. Koiran tulee edetä metsään merkattua linjaa kunnes se törmää ihmishajuun maassa. Sitten sen tulee lähteä seuraamaan tätä hajua ja kuljettaa 10 metrin liinan päässä tuleva ohjaaja koko jäljen läpi ilmaisten matkalla olevat kepit. Jälkien annetaan aina vanhentua, eikä jäljen lopussa ole ihmistä. Jälki on enemmän vähälumisen maan laji, ja sitä harjoitellaankin pääosin lumettomana aikana.

Jälkikokeessa, kuten muissakin pk-maastolajeissa, on myös esine-etsintäosuus, joten ilmavainuisuutta tarvitaan myös jälkikoiralle.

Lisätietoa jäljestä löytyy Suomen Palveluskoiraliiton sivuilta.

PK-tottelevaisuus

Palveluskoirien tottelevaisuus on kentällä tapahtuvaa hallintaa koiran kanssa. Tottelevaisuus kuuluu jokaiseen PK-lajiin maasto-osuuden (jälki, haku, viesti) lisäksi kuten myös esine-etsintä.

Tottelevaisuusosuudessa koetilanteessa koirakko (koira+ohjaaja) suorittavat sarjan erilaisia liikkeitä kuten seuraamista, noutoja, seuraamisesta asentojen ottamisia ja muita liikkeitä, joilla mitataan koiran ohjattavuutta, temperamenttia, vietti- ja työskentelykestävyyttä sekä hermorakennetta. Samaan aikaan kentällä suorittaa tottelevaisuutta aina kaksi koirakkoa. Toisen suorittaessa liikkeitä on toinen paikallaanmakuussa.

Tottista voi alkaa opettaa leikin varjolla jo aivan pienelle pennulle. Silti hyvän tottiksen rakentaminen valmiiksi koesuoritukseksi vie paljon aikaa ja vaatii valtavan paljon työtä.

Ennen varsinaisia PK-kokeita tulee koiran suorittaa käyttäytymiskoe, eli BH. Tämän kokeen voi suorittaa myös ei-palveluskoirarotuiset koirat. BH:ssa on muutamia samoja liikkeitä kuin tavallisessakin kokeessa, mutta tämän lisäksi BH:een kuuluu kaupunkiosuus erilaisin tehtävin.

PK-viesti

Ennen nykytekniikkaa nopein tapa kuljettaa viestejä sotarintamalla oli lähettää viestikoira matkaan. Koiran kaulassa oli kotelo, johon viestilappu sujautettiin, ja koira lähetettiin viemään viestiä. Nykyään viestikoirille ei enää löydy käytännön työtä, mutta harrastuksena viesti on mielenkiintoinen ja vauhdikas.

Koira opetetaan juoksemaan suorinta tietä ohjaajalta toiselle. Koira tarvitsee siis aina kaksi ohjaajaa. Viestikokeessa on valmiiksi suunniteltu rata, jolle koirat lähetetään yksi kerrallaan, mutta vain lyhyin väliajoin. Radalla saattaa siis yhtäaikaa juosta useampikin koira, joten tappelupukarit eivät lajiin sovi.

Viestiradalla on myös jäljestysosuus, joten viestikoiralle tulee opettaa myös jäljestämistä sekä esine-etsintää, joka kuuluu jokaiseen palveluskoiralajiin.

Viestikoiran tulee olla myös kevytrakenteinen, terve ja hyväkuntoinen, sillä koko ajan taistellaan myös aikaa vastaan.

Lisätietoa viestistä lajina löydät Suomen Palveluskoiraliiton sivuilta.

Hoopers

Uusin koiraurheilulaji on Hoopers, joka on agilitystä kehitetty kevyempi koirien estejuoksu. Hoopersissa koira suorittaa mahdollisimman itsenäisesti rataa, joka koostuu "hoopeista", tynnyreistä, putkista ja aidoista. Hooppien läpi täytyy mennä, tynnyreitä ja aitoja kierretään eli lajissa ei ole lainkaan hyppyjä ja kaarrokset ovat laajoja.  Hoopersin  voi siis aloittaa jo nuorella pennulla, 
Tassuissa hoopersia harjoitellaan sekä pienryhmissä että omatoimisesti. Vaikka ryhmäpaikkaa ei olisikaan vielä saanut, voi siis treenata myös omatoimisesti lunastamalla avaimen Tassukalliolle.